Kouluvirasto on lasten päivähoidon ja koululaitoksen valvontaviranomainen. Kuinka Kouluviraston valvonta toimii? Voiko Kouluviraston puoleen kääntyä ja tehdä kysymyksiä ja ilmoituksia? Voiko kuka tahansa tehdä sen?

Lisälukemista ruotsiksi: Skolverkets sida "Att anmäla brister".

Koulun kehittäminen
Kouluviraston ja  Koulunkehittämisviraston yhteisenä päämääränä  on kehittää ja edistää esikoulun ja peruskoulun toimintaa niin, että valtakunnalliset tavoitteetsaavutetaan.
Koulunkehittämisviraston tulee tukea paikallisten kouluyksiköiden työtä ja kehitystä esikoulussa, vapaa-ajan toiminnassa, peruskoulussa ja aikuiskoulutuksessa.
Kouluvirasto vastaa pääasiallisesti opetuksen valvonnasta, valtakunnallisesta seurannasta ja arvioinnista.

Kaikista Ruotsissa tai ulkomailla syntyneistä lapsista noin 14%:lla on ulkomaalaiset vanhemmat ja he puhuvat kotona jotain muuta kieltä. Heillä on myös oikeus saada äidinkielen tukea esikoulussa sekä äidinkielen opetusta peruskoulussa ja lukiossa. 

Työtä täytyy jatkuvasti seurata, jotta päivähoidon ja koulun toiminta tulisi koko ajan paremmaksi lapsille, oppilaille, henkilökunnalle ja vanhemmille. Kokemuksia kerätään ja niiden perusteella tehdään päätöksiä. Lisälukemista Kouluviraston sivuilta: Seuranta ja arviointi.
Kaikkien koulujen ja kuntien tulee vuosittain tehdä kirjallinen kertomus, ns. laatuselvitys siitä, kuinka koulusuunnitelmat ja paikalliset työsuunnitelmat on onnistuttu toteuttamaan.

Joka kahdeksas esikoulua, koulua ja lukiota käyvä lapsi puhuu kotona jotain muuta kieltä kuin ruotsia. Kaksikielisiä nuoria ruotsalaisia on siis yli 200 000! Noin puolet koululaisista osallistuu äidinkielen opetukseen ja joka seitsemäs esikoululainen saa äidinkielen tukea.
Äidinkielenopetuksen uudet tilastot

Yhteistyö on paras tapa – ehkä ainoa tapa! Opettajien, oppilaiden ja vanhempien tulee keskustella avoimesti yhteistyöstä ja suunnittelusta. Kaikilla lapsilla on oikeus saada tarvitsemaansa tukea, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Kokemuksesta tiedetään, että aikuisten yhteistyö lisää lasten mahdollisuuksia menestyä opinnoissa ja kehittyä sosiaalisiksi yksilöiksi. Kehityskeskusteluissa on järjestettävä tulkin apua niille vanhemmille, jotka eivät osaa ruotsia. Tulkin tulee olla puolueeton. Lapsia ei pidä käyttää tulkkina, se on heille liian vastuullinen tehtävä. Lisälukemista: Kehityskeskustelut Kouluviraston oheisaineistossa.

Äidinkielen ja ruotsi2:n opetuksessa panostetaan voimakkaasti lasten kielen kehittämiseen. Ruotsi2 oppiaineena pyrkii siihen, että oppilaat saavuttavat toimivan kielitaidon, joka vastaa ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden tasoa. Oppilaat saavat kaksikielisinä samat edellytykset elää ja vaikuttaa Ruotsin yhteiskunnassa kuin ruotsia äidinkielenään puhuvat. Kielen avulla kommunikoidaan ja tehdään yhteistyötä toisten kanssa. Kielen avulla tiedosta tulee näkyvää ja käsiteltävää. Lisälukemista: Svenskundervisning för invandrare.