Meänkieli ennen ja nyt

Se joka erottaa tornionlaaksolaiset muista ruottalaisista oon ennen kaikkia oma kieli. Tämä tornionlaaksonsuomi, jotako nykyhään kuttuthaan meänkieleksi, oon vanha suomenkielen variantti, jostako löytää paljon vaikutuksia ruottin kielestä.

Tornion väylän varrela oon luultavasti ollu suomenkielinen asutus jo ennen meeteltiitiä (keskiaikaa). 1809 Tornion-, Muonion-, ja Könkämänväylistä tuli raja Ruottin ja Ryssän välilä ja tämä yhtenäinen kulttuuriseutu jaethiin kahtia. Kansakäyminen yli rajan kyllä jatku, mutta vaikutukset tulit nyt eri suunilta länsi- ja itäpuolele väylää.

1800-luvun loppupuolela valtiovalta alko ruottalaistamhaan Tornionlaaksoa. Köyhile Tornionlaakson kunnile alethiin rahottamhaan kouluja jos opetuskielenä näissä oli vain ruotti. 1920-luvun alussa kaikki koulut olit ruottinkielisiä Tornionlaaksossa. Monela tornionlaaksolaisela oon ikäviä muistoja siittä ko heitä rangastethiin ko puhuit suomea tiimoila eli rastila. Vasta vuona 1957 kouluylihallitus (skolöverstyrelsen) kielsi tämmösen rangastamisen.

1970- luvula Ruothiin tuli laki, jonka mukhaan oli maholisuus koulussa lukea suomea "kotikielenä". Suuri osa lapsista Tornionlaakson kunnissa alko silloin lukheen suomea ja suomi/meänkieli oliki pääkieli monessa koissa. Mutta ko opetus oli ainuasthaan standarttisuomenkielelä niin moni heitti pois ko opetus tuli vaikeamaksi ja kieli tuntu viehraalta. Sehään ei ollu se kieli mitä mamma, kranni eli muffa puhu.

Monila kasusi into tehjä työtä Tornionlaakson kielen ja kulttuurin puolesta, joka johti siihen ette (Ruottin tornionlaaksolaisitten valtakunnalinen liitto) STR-Tornionlaaksolaiset perustethiin l981.

Tämä liitto oli vaikuttamassa siihen ette valtiopäivät 2 joulukuuta 1999 päätti tunnustaa tornionlaaksolaiset kansaliseksi minuriteetiksi ja meänkielen kansaliseksi minuriteettikieleksi Ruottissa.
1 päivä huhtikuuta 2000 astu voihmaan kaksi lakia jokka vahvistava minuriteettikieliä Ruottissa.
Niitten mukhaan nyt viiessä Norrbottenin läänin kunnassa (Kiruna, Jellivaara, Pajala, Övertorneå ja Haaparanta) saapi nyt ensimäistä kertaa käyttää saamea, suomea ja meänkieltä yhtheyksissä viranomhaisitten ja tuomioistuimitten kansa. Tämän lisäksi näissä kunnissa oon oikeus saa föörskuulaa ja vanhoittenhoitoa kokohnaan eli osittain näilä kielilä.

Viimisitten 20 vuen aikana oon tapahtunnu paljon kulttuurin alala Tornionlaaksossa. Tornionlaakson teatteri, joka perustethiin 1986, oon saanu tornionlaaksolaiset pellaahmaan paljon teatteria meänkielelä ja ruottin kielelä.

Meänkielisiä kirjoja oon julkastu, niin lastenkirjoja, romaania, sananparsikirjoja, runoja, sanakirjoja, kramatiikkiä. Musiikkiryhmät laulavat meänkielelä ja nykyhään lähätethään viis päivää viikossa raatio-ohjelmia meänkielelä. TV tekkee kans muutaman meänkielisen ohjelman vuessa täysile ja lapsile.

Pajalan kunta on päättäny ette förskuulassa ja koulussa tietosesti freistathaan lisätä meänkielen käyttöä. Kangosen vapakoulussa meänkieli oon pakolinen kaikile oppilhaile. Muissaki Tornionlaakson kouluissa oon meänkielen opetusta. Täysile sitä tarjothaan Mataringin kansankorkeakoulula, Tukholman yliopistolla ja Luulajan teknisessä yniversiteetissä. Meänkieltä tutkithaan niin Tukholman ko Umeån yniversiteetissä.