Helmikuussa saattaa vielä olla kovia pakkasia, niin tässä tullee vähänen ”pakkaslaulu”. Ko laulaa reiphaasti niin pyssyy lämpimännä.
Nuotti oon tuttu: Da doo ron ron, mutta jos halvat kuunela niin tässä se tullee.
I februari kan det ännu vara sträng kyla, så här kommer en liten ”köldsång”. Om du sjunger med fart så håller du värmen.
Melodin är bekant: Da doo ron ron, men om du vill lyssna, så kommer den här
Pakkaslaulu
( mel. Da doo ron ron )
Pakkanen ko paukkuu, sillon kylmä s’oon.
Se kuuraa voi, voi, se kuuraa, joo.
Ei se tule lunta, taivas kirkas oon.
Se kuuraa voi, voi, se kuuraa, joo.
Villa vaatheet nyt
lämmittävä net.
Ei pakkanen naura, ei.
Se kuuraa voi, voi, se kuuraa, joo.
Punaset oon posket, kylmä nipistää.
Se kuuraa voi, voi, se kuuraa, joo.
Vihnakka ja viima, silmät vesistää.
Se kuuraa voi, voi, se kuuraa, joo.
Lakki päähän vain.
Vanthuut kätheen sain.
Ei pakkanen naura, ei.
Se kuuraa voi, voi, se kuuraa, joo.
Hiutalheita lentää, pakkasruokaa s’oon.
Se kuuraa voi, voi, se kuuraa, joo.
Ei se tehe mithään, talvi-vaatheet oon.
Se kuuraa voi, voi, se kuuraa, joo.
Täkkihousut nyt
lämmittävä net.
Ei pakkanen naura, ei.
Se kuuraa voi, voi, se kuuraa, joo.
Se kuuraa voi, voi, se kuuraa, joo.
Se kuuraa voi, voi, se kuuraa, joo.
Meänkielen teksti: Linnéa, Karin och Märta Nylund
Sanalista
Pakkanen paukkuu – kölden smäller
Se kuuraa – det bildas frost
Villa vaatheet – yllekläder
Lämmittävä – värmer
Ei pakkanen naura – kylan skrattar inte
Kylmä nipistää – kylan nyper
Vihnakka – kylig, rå vind
Viima – luftdrag
Vesistää – vattnas
Hiutalheita lentää – snöflingor flyger
Pakkasruokaa – mat för kylan